Ihmisten materiaalinen kulutus on kasvanut. Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuus ja kestävä kehitys ovat jatkuvasti esillä. Jotta me ihmiset voimme voida hyvin, luonnon ja maapallon järjestelmien on voitava hyvin. Planetary well-being on aivan uusi opintokokonaisuus EduFutura-ristiinopiskelussa.
Yliopistotutkija Mikael Puurtinen Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitokselta kertoo taustoja.
Planetary well-being
Opintojakso EF-opiskelijoille ja henkilöstölle. Verkkokurssi, kullekin kurssille laaditaan vähintään yksi keskustelutehtävä ja mahdollistetaan myös muu keskustelu.
Aikataulu: Ensimmäiselle opintojaksolle ilmoittautuminen 1.8.2021 – 20.3.2022. Muihin keväällä 2022. Katso lisää EduFuturan opintotarjottimelta.
Opintojakson nimi on Planetary well-being. Mitä on monitieteinen planetaarinen hyvinvointi?
Viimeisten vuosikymmenien aikana ihmisten materiaalinen kulutus on kasvanut hurjasti. Elintason parantuminen ei kuitenkaan ole jakautunut tasaisesti, vaan maailmassa on yhä satoja miljoonia ihmisiä, joiden perustarpeidenkin tyydyttämisessä on puutteita. Toisaalta monissa vauraissa maissa kulutuksen kasvu ei lisää hyvinvointia, vaan niissä kärsitään ylipainosta ja muista ns. elintasosairauksista.
Ennen kaikkea ihmisten yhteenlaskettu kulutus on ollut määrältään ja laadultaan sellaista, että maapallon järjestelmät, jotka pitävät yllä nykyisenkaltaista elämää, ovat ylirasittuneet ja uhkaavat hajota. Näitä järjestelmiä ovat esimerkiksi ilmaston säätely, joka vaikuttaa sateisiin ja lämpötiloihin, hyönteisten tarjoamat pölytyspalvelut, joita ilman meillä ei olisi hedelmiä ja vihanneksia, terveet kalakannat, jotka mahdollistavat kalastuksen, terve maaperä, joka tuottaa satoa ja puhdistaa juomavettä jne.
Koko luonto, ja ihminen osana luontoa, voidaankin nähdä toisistaan riippuvina järjestelminä. Jotta esimerkiksi me ihmiset voimme voida hyvin, luonnon ja maapallon järjestelmien on voitava hyvin. Olemme kollegoiden kanssa yhdessä laatineet planetaarisen hyvinvoinnin käsitteestä tieteellisen artikkelin, jossa määrittelemme planetaarisen hyvinvoinnin tilana, jossa maapallon fysikaalisten ja ekologisten järjestelmien toimivuus säilyy niin, että elävien olentojen, ihminen mukaan lukien, on mahdollista täyttää tarpeitaan ja selviytyä tulevaisuuteen.
Määritelmä sitoo yhteen
- ihmisen ja muun elävän luonnon näkemisen arvokkaana (luonto ei siis ole pelkkä hyödyke vaan sillä on arvo itsessään),
- hyvinvoinnin määrittelyn elävien olioiden tarpeiden tyydyttämisenä ja
- luonnonjärjestelmien toimivuuden tärkeyden kaiken hyvinvoinnin perustana.
Ihmisille tämä antaa aihetta pohtia, mitkä ovat ne tarpeet, jotka todella määrittävät hyvinvointiamme, ja kuinka näitä tarpeita voi tyydyttää niin, että emme vahingoita maapallon fysikaalisia ja ekologisia järjestelmiä.
Mihin ja miksi planetaarista hyvinvointia tarvitaan?
Jos ajattelemme planetaarista hyvinvointia kuten sitä yllä kuvasin, niin sitä tarvitaan elämän, ja sitä myötä kaiken mitä ylipäätään pidämme arvokkaana, ylläpitämiseen. Sekä tietysti mahdollistamaan ihmisten hyvinvointi.
Toinen tapa on kysyä mihin tarvitaan käsitettä ”planetaarisen hyvinvointi”? Itse käsitehän on vain sanapari, johon ihmiset liittävät jonkinlaisia mielikuvia. Mutta uskon, että tälle käsitteelle on kuitenkin tarvetta, ainakin ihmiset vaikuttavat kiinnostuvan heti sen kuullessaan. Ihmiset tiedostavat, että tämä planeetta jolla elämme, on kaikki mitä meillä on. Mikä voisi olla tärkeämpää kuin planeettamme kokonaisvaltainen hyvinvointi? ”Planetaarinen hyvinvointi” voi käsitteenä toimia tämän ajatuksen symbolina.
Planetary well-beingissa opetuskielenä on pääasiassa englanti. Uskotko, että tästä on hyötyä myös uudenlaisen sanaston oppimisessa. Sisältyykö verkko-opetukseen myös keskustelua vai onko enemmän luentopohjainen ja sen lisäksi itsenäistä työskentelyä?
Kurssin ensimmäinen osa tulee tarjolle sekä suomeksi että englanniksi, mutta jatko-osat ainakin näin alkuvaiheessa vain englanniksi. Epäilemättä englanniksi opiskelu auttaa myös uuden sanaston oppimisessa, mistä voi olla monenlaista hyötyä. Kullekin kurssille laaditaan vähintään yksi keskustelutehtävä, ja kurssialueella mahdollistetaan myös muu keskustelu.
Kurssien toteutetaan pääasiassa tekstinä ja kuvina, mikä mahdollistaa sen helpon päivittämisen ja ajan tasalla pitämisen. Kirjoitettua tekstiä on myös helppo opiskella omaan tahtiin.
Pitääkö meidän varautua ilmastonmuutoksen tuomiin uusiin sääilmiöihin?
Poikkeuksellisten sääilmiöiden, kuten helleaaltojen ja niitä seuraavien maastopalojen sekä rankkasateiden ja niitä seuraavien tulvien, yleistyminen ja voimistuminen ovat odotettuja ilmastonmuutoksen seurauksia. Tämä on tiedetty jo kymmeniä vuosia. Vaikka yksittäisiä tapahtumia ei pystytä ennustamaan pitkälle etukäteen, ovat tämän tyyppiset tapahtumat kuitenkin olleet jopa odotettavissa.
Toisaalta ilmastojärjestelmien toimintaa lämpenevässä ilmastossa ei tunneta tarkasti, mikä on ymmärrettävää, koska emme (vielä) ole päässeet tekemään kattavia mittauksia ja havaintoja muuttuneesta ilmastosta. Esimerkiksi Kanadan tämän vuotiset helteet olivat niin rajuja, että niiden piti olla mahdottomia, mutta luonto näytti toisin.
Vastauksena kysymykseen: meidän on ehdottomasti varauduttava ilmastonmuutoksen tuomiin uusiin sääilmiöihin. On todennäköistä, että tulevaisuudessa koemme yhä rajumpia ja oudompia sääilmiöitä. Varautuminen on siis tarpeen, mutta yhtä tärkeää on hidastaa muutosta mahdollisimman paljon. Jos ilmastonmuutos lähtee niin sanotusti lapasesta, mekin joudumme todella pohtimaan perustarpeiden, kuten ruuan saatavuuden, kysymyksiä.
Miten yhteiskunnallisilla toimilla vaikutetaan ympäristöongelmien ratkaisemiseen? Entä miten meistä jokainen voi omalla toiminnallaan vaikuttaa?
Itse näen, että ilmaston ja luonnon ongelmat ovat sen laatuisia, että niitä ei mitenkään ratkaista yksittäisten ihmisten teoilla. Ihmiset toimivat yhteiskunnan säätelemien rakenteiden ja sääntöjen puitteissa, ja näitä sääntöjä ja rakenteita on muutettava niin, että ne mahdollistavat ja tukevat oikeiden ratkaisujen tekemistä kaikilla yhteiskunnan tasoilla. Esimerkiksi tuet ympäristöä kuormittavaan toimintaan olisi lopetettava ja resurssit suunnattava investointeihin, jotka parantavat ympäristön tilaa. Ympäristökuormituksen tulisi myös heijastua tuotteiden ja palveluiden hintaan. Nykyisin esimerkiksi mannertenväliset lennot tai naudanliha ovat aivan liian halpoja suhteessa niiden ympäristölle aiheuttamaan haittaan.
Yhteiskunnan rakenteiden ja sääntöjen muuttamiseen tietysti liittyy paljon vastustusta niiltä, jotka hyötyvät nykyisistä säännöistä. Vaikka muutos aiheuttaa vastarintaa, uskon että yhteinen ymmärrys kyllä lopulta löytyy ja yhteistyössä pääsemme järkeviin ja kestäviin ratkaisuihin.
Yksilöinä voimme jokainen muuttaa omaa käyttäytymistämme kulutuksen saralla kestävämmäksi, mutta sen lisäksi erittäin tärkeää on hahmottaa mahdollisuuksia muuttaa oman yhteisön ja yhteiskunnan rakenteita ja toimintaa. Miettiä esimerkiksi tulevaa tai nykyistä työtänsä: kuinka voin omalla työlläni/omassa työssäni paremmin edistää kestävyyttä? Voisinko vaikuttaa toimintaan jotenkin, että muuttuisi kestävyyden kannalta paremmaksi?
Yhteiskunnan säännöt ja rakenteet eivät ole luonnonlakeja, vaan ihmisten tekemiä sopimuksia. Demokratiassa voimme vaikuttaa näihin sopimuksiin poliittisten järjestelmien kautta, äänestämällä taikka lähtemällä ehdokkaaksi luottamustehtäviin. Voimme myös vaikuttaa suoralla kansalaistoiminnalla erilaisissa järjestöissä tai yhdistyksissä. Ja voimme toimia esimerkkeinä ja tukena muille; Gandhin sanoin ”Ole se muutos, jonka haluat maailmassa nähdä”. Loppujen lopuksi kysymys on siitä mitä pidämme arvokkaana. Jos arvokkaana pidetään reiluutta, (mielen)rauhaa, elämää, yhdessä tekemistä, luonnon hyvinvointia ja maapallon tulevaisuutta, voimme ainakin yrittää toimia näiden periaatteiden mukaisesti ja rakentaa yhteiskuntaa tukemaan näitä tavoitteita.
Planetary well-being on huikea kokonaisuus. Millainen tausta tämän opintokokonaisuuden rakentamisella on?
Tarve uudelle opintokokonaisuudelle on tullut ilmi, kun ilmastonmuutoksen ja luontokadon kysymykset ovat tulleet yhä isommiksi osaksi kaikkea yhteiskunnallista keskustelua. Aiemmin ympäristökysymyksiä ja esimerkiksi kehitystutkimusta on kyllä opetettu kyseisten alojen opiskelijoille, mutta monet opiskelijat ja jo työelämään siirtyneet eivät ole saaneet minkäänlaista näihin asioihin liittyvää perehdytystä. Ja koska ongelmat ovat niin sanotusti ”viheliäisiä” (ne ovat monimutkaisia, niihin ei ole selkeää vastausta, niihin liittyy vastakkaisia intressejä), ei niitä voida ottaa haltuun vain yhden tieteenalan vinkkelistä, vaan tarvitaan monitieteistä lähestymistapaa.
Jyväskylän yliopistoon perustettu monitieteinen resurssiviisausyhteisö JYU.Wisdom on kestävyysongelmiin perehtyneiden tutkijoiden vapaa yhteistyöryhmä. Näimme, että meillä on yhteisönä mahdollisuus edistää parempaa huomista tarjoamalla ajantasaista, tutkittuun tietoon perustuvaa kestävyysteemaista opintokokonaisuutta kaikille kiinnostuneille. Jokaisella ihmisellä, ammatista tai asemasta riippumatta, on mahdollisuus vaikuttaa, kunhan he vain saavat riittävät tiedot. Jyväskylän yliopisto on myös panostamassa vahvasti jatkuvan oppimisen tarjontaan, ja kurssien tekoa on tuettu vahvasti yliopiston taholta.